Kansanedustajat, Suomen poliittinen eliitti – sama yhteiskunta, omat säännöt

Keskuudessamme elää ryhmittymä, jolla on aivan eri säännöt kuin muilla. Vielä huolestuttavampaa tässä on se, että tämä samainen ryhmittymä päättää sekä meidän säännöistämme että omistaan. Tätä ryhmittymää kutsutaan kansanedustajiksi, mutta oikeastaan heitä voidaan kutsua myös Suomen poliittiseksi eliitiksi. Ei eliitiksi sen vuoksi, että he olisivat päätöksenteon eliittiä vaan siksi, että heillä on elitistiset edut. Otetaanpa muutama esimerkki tästä aiheesta, normaali kansalainen vs. kansanedustaja.

Taksimatkat

Kansanedustajat saavat käyttää taksia edustajantehtäviinsä rajoituksetta. Kansanedustajan ei tarvitse toimittaa minkäänlaista todistusta siitä, mihin tarkoitukseen hän oikeasti on taksia käyttänyt.

Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.
Kuva klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.

Tositteiden toimittaminen

Jos yrittäjä kertoisi kirjanpitäjälleen, että ostoja on tehty joo, mutta en kyllä aio tositteita toimittaa, kertoisi kirjanpitäjä yrittäjälle, että tämä ei käy. Verottaja ei tällaista toimintaa hyväksy ja tällä tavalla ei yksinkertaisesti voi tehdä.

Kun kansanedustaja kertoo eduskunnan talouspäällikölle, että ei aio toimittaa yhtään kuittia ostoistaan, koska ei katso olevansa siihen velvollinen, niin se onkin yhtäkkiä ihan ok. Vieläpä kun talouspäällikkö kyselee kaverin puoluekavereilta asiasta, niin kehoitetaan olemaan hiljaa tai seuraamukset voivat olla ikävät. Kuulostaa melkeinpä mafiamaiselta toiminnalta, vähintäänkin sisäpiirin suhmuroinnilta.

Kuva klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.
Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.

 

Muissa töissä työaikana

Kansanedustajilla  on lomaa vuodessa noin 4,5 kuukautta! Tämä ei kuitenkaan aina riitä, sillä tästä huolimatta kansanedustajien on toisinaan (yllättävän usein) tehtävä omia hommiaan työaikana.

Kuka muu voi tehdä omia hommia työaikanaan?

Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.

(Alla lisätietoa kansanedustajien lomista ja työpäivistä)

Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.

Vanhempainvapaa

Jotta järjestelmä olisi vielä epäreilumpi on tehty yksi erityisen epäoikeudenmukainen järjestely kansanedustajien eduksi. He nimittäin saavat jäädä vanhempainvapaalle täydellä palkalla ja täysillä kulukorvauksilla ja vieläpä niin pitkäksi aikaa kuin haluavat.

Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen uutisen.

Tässä vain pintaraapaisu niistä eduista, joita kansanedustajilla on ja joista normaalikansalainen voi vain haaveilla. Vielä ironisempaa on, että normaalikansalainen maksaa nämä eliitin edut.

 

Miksi media tehtailee työtävieroksuvista sankaritarinoita?

Nykypäivän uutisointi alkaa olla kaikin puolin kaameaa katsottavaa. Asioista ei kerrota totuutta, asioita väritetään ja vääristellään ja joistakin asioista ei uutisoida lainkaan, vaikka syytä olisi. Yksi viimeisistä ilmiöistä mediassa on ollut työtävieroksuvista ihmisistä rakennetut sankaritarinat. Nymanin Ossi kertoi jonkin aikaa sitten, kuinka hänellä ei ole aikomustakaan mennä töihin. Ja tästä Iltalehti iloiseen sävyyn uutisoi:

Ilta-Sanomat taas uutisoi työttämästä Martin-Eric Racinesta, joka keräsi nimiä niin kutsutun aktiivimallin kaatamiseen. Siis sellaisen mallin, jonka avulla työttömiä olisi tarkoitus saada tekemään töitä.

Tällaista uutisointia on vaikea käsittää. Miksi ei tehdä uutisia niistä työtätekevistä arjen sankareista, jotka päivästä toiseen menevät työpaikoilleen, tekevät työnsä ja maksavat veronsa. Nämä Matit ja Maijat, kun ovat niitä aitoja sankareita. Nämä arjen sankarit kustantavat myös Nymanin Ossin oleskelun ja Martin-Eric Racinen oluen siemailun.

Kojamo Oyj (VVO) – Ahneus viety äärimmilleen

Kojamo Oyj on asuntojen vuokrausta harjoittava yritys. Päättäjätiedoista Kojamon kohdalta löytyy vastuuhenkilöinä muun muassa Riku Petteri Aalto (hallituksen pj.), Ann Orvokki Selin (hallituksen jäsen), Olli Jarmo Taneli Luukkainen (hallituksen jäsen) ja Matti Juhani Harjuniemi (hallituksen jäsen). Kaikille näille henkilöille on yhteistä se, että he ovat ammattiyhdistysjohtajia. Yhteistä heille on tietysti myös se, että he tienaavat suuria summia istumalla Kojamon hallituksessa. Voidaan sanoa, että nämä henkilöt muodostavat oikean kultapossukerhon. Nämä ammattiyhdisjohtajat vaativat usein mediassa yrityksiltä, yrityksen omistajilta ja yritysjohdolta malttia (esim. Riku Aalto), kun kyse on palkoista ja tuloksen tekemisestä. Vaikea sanoa, pitäisikö itkeä vaiko nauraa, kun tarkastelee Kojamon toimintaa lukujen valossa.

Vuonna 2016 Kojamo on tehnyt

351 500 000€ liikevaihdolla 232 300 000€ tuloksen. Liikevoitto on ollut 94,80 %.

Samaan aikaan henkilöstö on vähentynyt 364:stä 298:aan. Kojamon hallituksen jäsenille voisi esittää muutaman kysymyksen:

  • Olisikohan Kojamon mahdollista palkata lisää väkeä? Tällä hetkellä Kojamo tuntuu vain vähentävän henkilöstöään. Ainakin lukujen valossa tuon kuvittelisi olevan mahdollista.
  • Olisiko järkevää kohtuullistaa Kojamon johdon ja hallituksen palkkioita? Tuntuu, että hallituspalkkiot ovat osa tuota suurta ahneuden multihuipentumaa.
  • Kojamo kerää voittonsa vuokralaisten ja muiden veronmaksajien selkänahasta. Eikö tämä ole vähintääkin moraalisesti arveluttavaa toimintaa?
  • Kojamon (VVO:n) alkuperäinen tehtävähän on ollut tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja markkinoille. Eikö näin kuuluisi tehdä edelleenkin?

Ideologisesti työtön – Haista Itse!

Viime aikoina on saanut lehdistä lukea tarinoita ihmisistä, jotka ovat “ideologisesti työttömiä”. Tämä on etovaa. “ideologisesti työtön” ihminen ei ole mitään muuta kuin loiseliö. Hän elää, oleskelee, harrastaa ja nauttii elämästä muiden kustannuksella. Jollakin hämärällä tavalla hän on antanut itselleen oikeutuksen tähän. Antaa muiden raataa,  nousta aamulla anivarhain töihin tai mennä yövuoroon, tehdä fyysisesti tai henkisesti raskaita hommiaan. Minä olen oikeutettu loikoilemaan kotona, ajattelee tämä “ideologi”. SE ON IHAN PASKA IDEOLOGIA! Kuulitko laiskamato? SINÄ OLET ALINTA KASTIA! Jos sinäkin tekisit töitä, niin muiden ei tarvitsisi niin paljon raataa. Tässä sinulle opettavainen tarina IDEOLOGISESTI IDIOOTTI:

Loisimiselle loppu

Olipa kerran maailman kamaralle syntynyt Anselmi Ahkera, Timo Työteliäs, Untamo Uurastaja ja Jaakko Laiska. Heille kaikille oli maailman luoja antanut hyvän terveyden lisäksi omat aivot. Tämän lisäksi heillä ei sitten paljon muuta ollutkaan . Pussillisen viljan siemeniä, viljelystarvikkeet ja kalastusvälineet oli heille vielä annettu, jotta pysyisivät hengissä kovassa maailmassa.

Joka aamu Anselmi Ahkera ja Timo Työteliäs lähtivät elantoaan ansaitsemaan. Veivät aamulla verkot vesille ja lähtivät sitten peltoa viljelemään. Illalla jo pimeän saavuttua, kävivät nostamassa verkot ja saapuivat vielä päivän päätteeksi Untamo Uurastajan luo tuomaan päivän kalat. Viljelyskauden lopussa he myös toimittivat runsain mitoin viljaa Untamon luo. Untamo Uurastaja leipoi joka päivä Anselmin ja Timon toimittamista viljoista leipää ja savusti kalat myyntiä varten. Työt olivat kaikin puolin raskaita, mutta ihan kohtalaisesti he pärjäilivät kuitenkin…

Eräänä päivänä pellolle kävellessään, Anselmi ja Timo, huomasivat omenapuun alla lepäilevän Jaakko Laiskan. “Taitaa tehdä yötöitä” arveli, Anselmi. “Kun tuntuu aina olevan vapaalla”, jatkoi Anselmi. “Luultavasti niin”, arvuutteli Timokin.

Illalla saavuttuaan Untamon luokse, Timo kysyi mielenkiinnon vuoksi vielä Untamolta, josko tämä tietäisi, missä Laiskan Jaakko on töissä. Untamo tiesi heti, että ei missään. “Hän kuulemma etsii töitä kuumeisesti joka päivä”, kertoi Untamo Timolle ja Anselmille. “Täältä hän on käynyt hakemassa tuoretta leipää ja juuri savustettua kalaa itselleen, kun työnhakeminen on niin rankkaa”, lisäsi vielä Untamo. “Vai sillä tavalla on kertonut”, kihisi nyt Timo raivosta. “Totuus on se, että hän lekottelee joka päivä tuolla omenapuun alla eikä pistä rikkaa ristiin”, kertoi Anselmi. “Vai näin on.”, totesi Untamo hieman epäuskoisena. Tässä vaiheessa koko kolmikon naamat alkoivat punoittaa vihasta ja he päättivät, että tälle loisimiselle tulee nyt loppu.

Seuraavana aamuna, Timo ja Anselmi saapuivat sovitusti Untamon luokse. Tänään ei mentykään kalastamaan eikä pellolle. Tänään oli muuta ohjelmaa. Timo, Anselmi ja Untamo odottivat Laiskan Jaakkoa saapuvaksi. Ja niinhän siinä kävi, että klo 12 Jaakko saapuikin paikalle vihellellen. Hän huusi jo kaukaa Untamolle “Olisikos minulle kalaa ja tuoretta leipää, oi vanha kuoma”. “Tulepas tänne, niin katsotaan, mitä löytyy”, vastasi Untamo. Kun Laiskan Jaakko saapui perille, hän huomasi, että Untamo ei ollutkaan yksin. Untamo odotti Laiskan Jaakkoa yhdessä Timon ja Anselmin kanssa. He seisoivat yhtenäisessä rivissä, vihaisina, naamat punottaen. “Nyt sinä kerrot, miksi luulet olevasti etuoikeutettu laiskaan elämääsi. Olet terve kuin pukki ja saanut samat lähtökohdat kuin me. Kerro miksi olet etuoikeutettu?”, puhisi timo. “Ja samalla voit kertoa, että miksi me raadamme joka päivä sinun vuoksesi. Kerro miksi?”, sai vihainen Anselmi ulos suustaan. “Ja kerropa vielä, miten olet kehdannut meitä hyväksikäyttää?”, sanoi Untamo viimeisenä. “No minä, en minä, kun minä…”, soperteli Laiskan Jaakko. Eihän häneltä voinut vastausta löytyäkään… Hän vain oli laiska.

“Nyt sinä iilimato teet joka ainoan meiltä varastamasi työtunnin takaisin. Sinä kalastat ja viljelet maata. Sinä leivot leipää ja savustat kalaa. Sinä teet ensin töitä ja sitten ylitöitä, jotta saat loisimisesi korvattua meille. Onko selvä?!”, sanoi Timo. “Onko tämä selvä”, kysyivät vielä Anselmi ja Untamo yhdestä suusta. “Vastausta ei edes tarvittu, sillä kaikki tiesivät, että Laiskan Jaakon laiskat päivät tulisivat olemaan takana. Siitä pidettäisiin huolta.”

Ja näin säilytti tämä yhteisö elinkelpoisuutensa. Kenenkään ei tarvinnut katsoa omenapuun alla laiskottelevaa Jaakkoa. Ja Jaakkokin tiesi, että joko hän teki töitä ja ansaitsi paikkansa yhteisössä tai sitten nääntyi laiskuuttaan nälkään.

Johannes Kotkavirta – Propagandatoimittaja osa 2

Kuten on tullut aiemmin esille, Ilta-Sanomissa toimii politiikantoimittajana henkilö nimeltä Johannes Kotkavirta. Hänen uutisoitinsa politiikan parissa on vain kovin yksipuolista. Alla otanta jutuista, joita hän on lähiaikoina kirjoittanut:

Kaikki Kotkavirran politiikasta kirjoittamat jutut liittyvät Trumpiin ja voidaan jälleen kerran sanoa, että Kotkavirta syyllistyy näissä jutuissa tarkoitushakuiseeen ja pahaan mustamaalaamiseen. Vielä karmaisevampaa on, että aina Kotkavirran mustamaalaaminen ei rajoitu edes Yhdysvaltain presidenttiin itseensä, vaan myös hänen lähimmäisensä saavat osansa Kotkavirran patoutuneesta vihasta.

Periaatteessa voisi kuvitella, että “ansioituneen politiikantoimittajan” uutisoinnin pääaiheeksi ei tulisi Yhdysvaltain presidentin vaimon kengät. Näköjään näin kuitenkin tapahtuu. Jos Kotkavirta on sitä mieltä, että tällaiset asiat on tuotavat esiin, niin hänen omassa puolueessaankin(Vihreät) riittäisi varmasti melkoisesti ammennettavaa. Ja Vihreiden osalta ei ole kyse vain kengistä… Millainen mies on Vihreiden johdossa ja minkälainen on hänen uusi mielitiettynsä? Voisitko Kotkavirta kirjoittaa tästäkin aiheesta yhtä mustamaalaavaan sävyyn?

Seiska-lehti on julkaissut muutamankin jutun aiheesta Touko Aalto ja mielitiettynsä Iris Flinkkilä.

Lisäys 12.10.1017

Tälläkin päivämäärällä Kotkavirta ammentaa energiaa Melania Trumpin haukkumiseen. Lyömäaseena on Sofi Oksasen kirjoitus, jossa oikeus toisten ihmisen haukkumiselle on ilmeisesti haettu jostain korkeammalta taholta.

Ja tässä vielä samalta päivältä toinen avautuminen:

Antti Rinne – taloussotkuja, painostamista ja kaksinaamaisuutta

SDP:n nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne on mielenkiintoinen hahmo. Hän esittää monesti julkisuudessa hellyttävää nallekarhua, mutta totuus kulissien takana on toinen. Ilmeisesti media ei halua kirjoittaa tai uskalla kirjoittaa suoraa totuutta. Käydäänpä läpi niitä muutamia faktoja, joista käy selväksi, että hellyttävä nallekarhu hän ei ainakaan ole. Ennemminkin viekas kettu?

Taloussotkut

Taloyhtiössä isännöitsijänä – omat ja firman rahat sekaisin ja vuoden tositteet kateissa

Antti Rinne oli 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa isännöitsijänä taloyhtiössä, jossa itse asui. Taloyhtiön hallituksen mukaan Rinne vahingoitti taloyhtiön taloutta, koska hoiti taloyhtiön raha-asioita puutteellisesti, ei toimittanut tositteita vuodelta 1991 ja maksoi omat puhelinlaskunsa taloyhtiön rahoilla. (Helsingin sanomat 15.5.2014)

Suomen kuvalehden tietojen mukaan hän joutui maksamaan vuosina 1995-1996 taloyhtiölle 25000 markan eli yli 4000 euron korvaukset.

AKT:n lakimiehenä – kahteen kertaan laskutetut matkakorvaukset

Vuodesta 1987 vuoteen 1996 Antti Rinne toimi (muun muassa) AKT:n lakimiehenä. Hän joutui eroamaan tehtävästään, koska oli laskuttanut samoista matkoista kahteen kertaan. (Suomen kuvalehti).

Tällaista virhettä tuskin tapahtuu tuollaisen taustan omaavalle kaverille vahingossa.

Ironista kyllä, Antti Rinne on toiminut vuoden verran myös Suomen valtiovarainministerinä.

Ahneus ja kaksinaamaisuus

Veikkaus vs VVO

Antti Rinne nostaa mielellään metakkaa yritysjohtajien palkoista. Esimerkiksi veikkauksen Veikkauksen toimitusjohtajan 32 000 euron kuukausipalkkaa hän ihmetteli Ylen uutisissa 30.8.2016 todeten, että “32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton” Oikeassa hän tuossa asiassa onkin, mutta lausunnon (ja Rinteen itsensä) kaksinaamaisuutta kuvaa se, että samaan aikaan hän on ollut itse päättämässä  VVO:n toimitusjohtajan paljon suuremmasta palkasta. Esimerkiksi vuonna 2013 VVO:n toimitusjohtajan palkat ja palkkiot olivat 648 325,04 euroa eli noin 54 000 euroa kuukaudessa. Rinne istui VVO:n hallituksessa vuodesta 2006 vuoteen 2013.

Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että istuessaan VVO:n hallituksessa, Rinne tienasi pelkästään tästä toimesta näiden kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 euroa. Esimerkiksi vuonna 2013 VVO:n hallitus kokoontui 9 kertaa. Näistä kokoksista Rinne tienasi 13 400 euroa. Jos tuo summa jaetaan yhtä kokousta kohden, niin Rinne tienasi yhdestä kokouksesta 1488,88 euroa. Liekö niin, että ei se toimitusjohtajan palkkakaan silloin Rinnettä harmita, kun on itsekin hunajapurkilla.

Vallanhimo ja painostus

Levin hissikaupat

Seuraava tarina kuvastaa hyvin Antti Rinteen vallanhimoa ja vallan väärinkäyttöä. Se myös paljastaa, kuinka hän suojelee suhmuroivaa sisäpiiriään ja yrittää armotta upottaa ne, joista hän ei pidä. Seuraava teksti on kopioitu suoraan Iltalehdestä, koska  sieltä löytyi perinpohjainen selvitys tapahtuneesta:

Levin hissihankinnasta tuli erikoinen vyyhti – IL selvitti taustat
Lauantai 02.05.2015 klo 16:24

Levillä on puolitoista vuotta vellonut valtava kohu hissihankinnasta. Siihen on vahvasti sekaantunut myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kohun keskiössä on ollut Jouni Palosaari, Levin rinteitä ja hissejä hoitavan Oy Levi Ski Resort Ltd:n pitkäaikainen toimitusjohtaja.

Palosaari on Levin kuuluisan ravintolayrittäjän Päivikki Palosaaren veli.

Jouni Palosaaresta on tehty tutkintapyyntöjä, häntä on epäilty vakavista rikoksista. Hänen sähköpostejaan on vuodettu julkisuuteen, hänet on leimattu lahjuksen ottajaksi.

Iltalehti selvitti monivaiheisen vyyhdin käänteitä. Tämän jutun tiedot perustuvat mm. poliisin esitutkinta-aineistoon.

Julkisuudessa on tähän asti kerrottu vain osa siitä, mitä Levillä on tapahtunut.

Kohun juoni

Levin etelärinteille oli pitkään suunniteltu hankittavaksi uusi hissi. Vuonna 2012 hanke nytkähti eteenpäin. Varteenotettavia hissien toimittajia oli kaksi: itävaltalainen Doppelmayr ja italialainen Leitner.
Koko jupakan juoni on ollut, että Oy Levi Ski Resortin toimitusjohtajaa Jouni Palosaarta on syytetty, että hän olisi kääntänyt tarjouskilpailua Doppelmayrin eduksi, eikä olisi ollut kiinnostunut Leitnerin tarjouksesta.

Palosaaren on syytetty vuotaneen Leitnerin tietoja Doppelmayrille. Hänen on väitetty salanneen Leitnerin alennustarjouksen yhtiön hallitukselta. Antti Rinne vihjaili joulukuussa 2013 Yle Lapin haastattelussa, että Palosaari olisi saattanut jopa ottaa lahjuksia.

Epäilyt Palosaarta kohtaan johtivat ensin Palosaaren potkuihin toimitusjohtajan paikalta – ne antoi käytännössä Levi Ski Resortin silloinen hallituksen jäsen Antti Rinne. Lisäksi yhtiön pääomistajat, Levin Matkailukeskus Oy ja Kittilän kunta, tekivät Palosaaresta tutkintapyynnöt poliisille.

Tarjouskilpailu

Iltalehden selvityksen mukaan Palosaari pyysi Leitnerilta ensimmäisen kerran tarjousta hisseistä elokuussa 2013. Samaisen syksyn aikana Palosaari kyseli tarjouksen perään ja sellainen tulikin lokakuussa. Sitten Palosaari pyysi Leitnerilta päivitetyn tarjouksen ja kävi kirjeenvaihtoa siihen liittyen.
Mikään ei viittaa siihen, että Palosaari olisi ollut haluton saamaan kunnon tarjousta Leitnerilta.

Maanantaina 28. lokakuuta 2013 Levi Ski Resortin hallitus kokoontui, tarkoitus oli päättää hissien toimittajasta.

Edeltävänä perjantaina Palosaari lähetti kaikille hallituksen jäsenille Leitnerin ja Doppelmayrin senhetkiset tarjoukset. Leitnerin tarjous oli noin 4,6 miljoonaa euroa ja kilpailija Doppelmayrin tarjous hieman alle viisi miljoonaa euroa.

Kohun alettua julkisuuteen vuodettiin Palosaaren Doppelmayrille lähettämä sähköposti. Siinä Palosaari antoi ymmärtää, että tarjouksen olisi parempi alkaa nelosella kuin viitosella. Poliisille tehdyssä tutkintapyynnössä Palosaarta on syyllistetty siitä, että hän antoi Doppelmayrille niin sanottua käsiohjausta, että hän pyysi kalliimman tarjouksen tekijää alentamaan hintaansa.

Levi Ski Resortin toimitusjohtajana Palosaarella kuitenkin oli yhtiön hallituksen mandaatti neuvotella hissihankinnan hinnoista ja muista ehdoista.

Doppelmayr oli toimittanut Levin aiemmat hissit. Palosaari ja muut Levi Ski Resort Oy:n asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Doppelmayr olisi parempi valinta uudenkin hissin toimittajaksi.

Palosaari toimitti yhtiön hallitukselle teknisen selvityksensä tarjousten eroista. Tämän arvion jälkeen hintaetua jäi Leitnerin eduksi enää noin 200 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurula oli Palosaaren tavoin sitä mieltä, että Doppelmayr tulisi valita. He laskivat, että hintaero kääntyisi Doppelmayrin eduksi, koska Levillä oli jo ennestään käytössä Doppelmayrin laitteet ja henkilöstö oli koulutettu niiden huoltamiseen. He päättivät esittää hallituksen kokoukselle Doppelmayrin valintaa.

Kokous

Ennen kokousta hallituksen puheenjohtajan Kurulan puheille tuli hallituksen jäsen, Levin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtaja Ari Aspia.
Levin Matkailukeskus Oy on Levi Ski Resortin toinen suuri omistaja, Kittilän kunta on pääomistaja. Levin Matkailukeskus Oy:n suurin omistaja puolestaan on ammattiliitto Pro.

Siksi myös Pron silloinen puheenjohtaja Antti Rinne oli Levi Ski Resortin hallituksessa. Tässä kyseisessä kokouksessa Rinne ei ollut paikalla.

Aspia ilmoitti Kurulalle, että hän on itse käynyt neuvotteluja Leitnerin kanssa. Leitnerin edustajat olivat tulossa Leville.

Aspialla ei ollut Levi Ski Resortin hallituksen mandaattia käydä neuvotteluja hissivalmistajien kanssa. Hän itse viestitti Leitnerille, että motiivi neuvotella oli se, että Palosaari ajoi hissipäätöstä Doppelmayrin hyväksi.

Yhtiön hallituksen kokouksessa hissien hankintapäätös päätettiin jättää pöydälle, koska valmistaja Leitner oli tulossa neuvottelemaan tarjouksestaan Leville. Doppelmayria ei Leville kutsuttu.

Tähän päivään liittyy keskeinen Palosaareen kohdistettu syytös. Poliisille tehdyissä tutkintapyynnöissä väitetään, että Palosaari olisi tahallisesti jättänyt esittelemättä yhtiön hallitukselle Leitnerilta tulleen hinnanalennuksen.

Kokouspäivän aamuna Palosaaren sähköpostiin oli tullut Leitnerilta viesti. Sen sisältö oli, että mikäli hanke etenisi Leitnerin kanssa, olisi mahdollista keskustella kymmenen prosentin hinnanalennuksesta. Kyseessä ei ollut hinnanalennus, vaan optio keskustella mahdollisesta sellaisesta, kunhan Leitnerin edustajat tulisivat Leville.

Leitner

Se, mitä ei ole julkisuudessa kerrottu, on Pron omistaman Levin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtajan Ari Aspian rooli.
Iltalehden tietojen mukaan Levi Ski Resortin hallituksessa jäsenenä istunut Aspia oli jo syyskuussa 2013 ottanut yhteyttä Leitneriin ja patistanut sitä toimittamaan tietoja tarjouskilpailuun.

Tapauksen asiakirjoista ilmenee, että kun Jouni Palosaari 25. lokakuuta toimitti tarjouspyynnöt ja teknisen selvityksensä Levi Ski Resortin hallituksen jäsenille, Aspia otti taas yhteyttä Leitneriin. Aspia pyysi Leitneriä lähettämään vielä nopeasti lisätarjouksen ennen Levi Ski Resortin hallituksen kokousta.

Leitnerin viesti saapuikin kokouspäivän aamuna. Käytännössä tilanne siis kokouspäivänä oli, että Aspia oli pyytänyt Leitnerilta uutta tarjousta, josta puhuttiin hallituksen kokouksessa. Myöhemmin Palosaarelle ryhdyttiin vaatimaan rangaistusta siitä, että hän olisi pimittänyt tuon tarjouksen tuossa samaisessa kokouksessa.

Tuon 28. lokakuuta pidetyn kokouksen jälkeen tapahtumat alkoivat vyöryä Leitnerin eduksi.

12. marraskuuta Leitnerin myyntijohtaja Dominic Bosio lensi Rovaniemelle. Aspia ja Antti Rinne noukkivat miehen lentokentältä ja ajoivat yhdessä Leville.

Levillä neuvoteltiin hissihankinnasta, paikalla oli myös Palosaari. Esiin nousi myös Leitnerin kilpailijan nimi Doppelmayr. Paikalla olleiden mukaan Antti Rinne tuhahti siihen, että ”me hoidamme Doppelmayrin”.

Bosion lähdettyä Aspia informoi Leitnerin Suomen edustajaa, että jos hinta vaan on kohdallaan, niin Leitner tullaan valitsemaan hissien toimittajaksi.

Myös Doppelmayrin johtoa saapui Suomeen ja Leville. Heitä Levi Ski Resortin hallituksen jäsenet eivät halunneet enää edes tavata. Doppelmayrilta ei haluttu uutta tarjousta.

Kunta mukaan

Marraskuun 5. päivänä Levi Ski Resortin hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurula marssi yhtiön pääomistajan, Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelän puheille. Hän kertoi Mäkelälle, että Levin hissihankinnassa on ongelmia.

Marraskuun 12. päivänä Kurula tuli taas, tällä kertaa mukana olivat myös Ari Aspia ja Antti Rinne. Herrat kertoilivat Mäkelälle Palosaaren toiminnasta ja ilmoittivat, että Palosaari tullaan siirtämään pois toimitusjohtajan tehtävistä.

Joulukuun 5. päivä Kittilän kunta teki kunnanjohtaja Mäkelän päätöksellä tutkintapyynnön poliisille Palosaaren toimista. Myöhemmin myös Levin Matkailukeskus Oy ja Levi Ski Resort tekivät samansisältöiset tutkintapyynnöt.

Mäkelä ei kysynyt tutkintapyynnölleen lupaa Kittilän kunnanhallitukselta.

Tämä oli keskeisiä syitä, kun Kittilän kunnanvaltuusto myöhemmin, marraskuussa 2014, erotti Mäkelän. Erottamisvyyhti on hallinto-oikeuden käsiteltävänä, Mäkelä pitää potkujaan laittomina.

Antti Rinne on myöhemmin kommentoinut julkisuudessa, että hän pitää Mäkelän potkuja törkeinä. Hissihankintaan liittyvästä esitutkinta- ja muusta materiaalista voi päätellä, että käytännössä Rinne kumppaneineen johdatteli Mäkelän tekemään tutkintapyynnön aika heppoisin perustein.

Samaa mieltä oli Peräpohjolan poliisi ja Lapin syyttäjänvirasto. Huhtikuussa 2014 syyttäjä päättää lopettaa Palosaaren toimien tutkimisen.

Tutkinta kuitenkin avattiin uudelleen Ari Aspian valtakunnansyyttäjänvirastoon tekemän pyynnön pohjalta. Keskusrikospoliisin tutkinta on kesken.

Potkujen aika

Mutta palataanpa vielä ajassa taaksepäin ja Levin maailmancup -viikonloppuun marraskuussa 2013.
Sunnuntaiksi 17. marraskuuta kello 18 oli sovittu pidettäväksi Levi Ski Resortin hallituksen kokous.

Hallituksen jäsen Antti Rinne pyysi kahta tuntia ennen kokousta yhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren hotellihuoneeseensa. Paikalla olivat Rinteen lisäksi hallituksen puheenjohtaja Kurula ja hallituksen jäsen Markku Mäkitalo.

Rinne kertoi asian tylysti Palosaarelle: joko sanot itsesi irti, sinut irtisanotaan tai otat vastaan Levin etelärinteen projektipäällikön tehtävän.

Palosaari kysyi: ”Eikö ole muita vaihtoehtoja kuin nyt esitetyt?”. Rinteen väitetään vastanneen, että ei ole, muuten lähtee rikosilmoitus.

Antti Rinne on itse kertonut poliisitutkinnassa, että tuon hotellihuone-episodin tarkoitus oli kertoa Palosaarelle, mitä mieltä omistajat olivat Palosaaren asemasta.

Juridisesti Rinteen antamat potkut ovat mielenkiintoinen kysymys.

Levi Ski Resortin hallituksen kokous oli tuona samana iltapäivänä vasta kaksi tuntia myöhemmin, ei siis ollut olemassa yhtiön hallituksen päätöstä potkuista. Epäselväksi on jäänyt myös, oliko Rinteellä minkäänlaista valtuutusta puhua suurimman omistajan eli Kittilän kunnan suulla.

Loppunäytös

Levin hissihankinnan kaikkia käänteitä on mahdotonta mahduttaa tähän kirjoitukseen.
Tällä hetkellä tilanne on se, että Jouni Palosaari on palautettu tehtäviinsä Levi Ski Resortin toimitusjohtajaksi. Ammattiliitto Pron omistaman Levin Matkailukeskus Oy:n edustajat on heitetty ulos yhtiön hallituksesta.

Keskusrikospoliisi tutkii laajaa kokonaisuutta ja useita asiasta tehtyjä tutkintapyyntöjä, myös alkuperäisiä Palosaareen kohdistuneita.

Palosaari itse teki keskusrikospoliisille tutkintapyynnön lokakuussa 2014.

Siinä hän pyytää poliisia tutkimaan, ovatko yksittäiset Levi Ski Resortin hallituksen jäsenet syyllistyneet rikoksiin antamalla luottamuksellisia tietoja Leitnerille.

Hän pyytää selvitettävän, ovatko Levin Matkailukeskus Oy ja Kittilän kunta toimineet lainvastaisesti tehdessään hänestä rikosilmoitukset.

Palosaari haluaa vielä poliisin selvittävän, onko Antti Rinteen hotellihuoneessa 17. marraskuuta 2013 tapahtunut törkeä petos tai muu rikos.

Levin hissihankinnan jälkiselvittely tulee jatkumaan vielä pitkään.

Antti Rinne ei halunnut kommentoida asiaa tässä vaiheessa. Ari Aspia ei vastannut Iltalehden haastattelupyyntöihin. Jouni Palosaari ei kommentoi asiaa tässä vaiheessa.

JUHA RISTAMÄKI
juha.ristamaki@ilmedia.fi

 

 

Veikkaus – Suomalainen voittaa aina…

Veikkauksella on hienoja sloganeita, kuten: “Suomalainen voittaa aina”

Tai tämä toinen: “Iloa elämään”

Ja eipä näitä sloganeita voi aivan tuulesta temmatuiksi väittää. Ainakin seuraavat suomalaiset voittavat aina ja heille Veikkaus toden totta tuo iloa elämään.

Jos jokin on varmaa, niin voittajina eivät ole suomalaiset mummot eivätkä papat, jotka eläkepäivänään suuntaavat kohti markettien pelipaikkoja. Alla jo vanha, mutta ajankohtainen uutinen aiheeseen liityen:

Peliriippuvuus jopa alkoholismia vaikeampi

Joten jos olet joskus harkinnut vähentäväsi Veikkauksen tai RAY:n pelejen pelaamista, niin tässä siihen harkitsemisen arvoinen syy.