Kojamo (VVO) – Riku Aalto – Puheet ja teot eivät kohtaa

Ammattiliittojen edustajat, puheenjohtajat etunenässä, arvostelevat usein yritysten johdon palkkioita ja ovat vaatimassa niiden alentamista. Näin on tehnyt muun muassa metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Hän on muun muassa vaatinut, että yritysjohdon palkkiot jäädytettäisiin ja hallitusten jäsenten palkkiot puolitettaisiin määräajaksi. Vaatimus voisi ollakin ehkä paikoillaan(varsinkin valtionyhtiöissä), jos itse toimisi vaatimustensa mukaan. Kuitenkin samaan aikaan kyseinen henkilö nauttii 26000,00 euron vuosipalkkiota toimimalla Kojamon (entinen VVO) hallituksen puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän tienaa 600,00 euroa jokaisesta pidetystä kokouksesta. Joten jos esimerkiksi kokouksia on kerran kuussa, niin pelkästään tästä toimesta Riku Aalto tienaa 33200,00 euroa. Palkkioita ei ole moneen vuoteen alennettu saati puolitettu. Itse asiassa vuosipalkkiot ovat nousseet huimasti. Vuonna 2015 VVO:n puheenjohtajan vuosipalkkio oli “vain 20000,00 euroa”. Riku Aalto toimii myös Kojamon palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana.

 

Vuodesta toiseen Riku Aalto näyttää toimineen myös palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana.
Tällainen kattaus henkilöitä nauttimassa ylisuurista palkkioista. Ja tuskinpa tuntevat suurta tunnontuskaa, vaikka ko. yhtiön vuokra-asuntojen kuukausivuokrat ovat nousseet viime vuosina huimasti.

Todettakoon vielä, että Kojamon hallituksen puheenjohtajan tehtävä on Riku Aallolle vain sivutoimi. Vuoden 2015 verotietojen mukaan Riku Aallon tulot olivat 209629,00 euroa.

Alla tarkempaa tietoa Kojamosta, sen omistajista ja hallituksen jäsenistä.

Kojamo on vuokrayhtiö, joka toimi vuoteen 2016 saakka nimellä VVO. VVO perustettiin vuonna 1969 yleishyödylliseksi osuuskunnaksi. Vuonna 1997 VVO:sta tuli osakeyhtiö. Kojamon suurimmat omistajat ovat :

  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 18,08 %
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 16,98 %
  • Metallityöväen Liitto ry 9,70%
  • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 8,73 %
  • Rakennusliitto ry 8,31 %

Kojamon hallituksen muodostavat:

Riku Aalto
Kojamo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja,
s. 1965,
hallintotieteiden maisteri,
Päätoimi: Metallityöväen Liitto ry, puheenjohtaja

Matti Harjuniemi
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1958,
filosofian maisteri,
Päätoimi: Rakennusliitto, puheenjohtaja

Olli Luukkainen
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1957,
kasvatustieteiden tohtori,
Päätoimi: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, puheenjohtaja

Jorma Malinen
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1959,
automaatiotekniikan tutkinto,
Päätoimi: Ammattiliitto Pro ry, puheenjohtaja

Mikko Mursula
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja,
s. 1966,
kauppatieteiden maisteri,
Päätoimi: Päätoimi: Ilmarinen, sijoitusjohtaja

Reima Rytsölä
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1969,
valtiotieteiden maisteri, CEFA, AMP,
Päätoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, johtaja (sijoitukset)

Jan-Erik Saarinen
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1967,
Master of Business Administration (MBA),
Päätoimi: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, talouspäällikkö

Ann Selin
Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
s. 1960,
ay-toimihenkilötutkinto,
Päätoimi: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, puheenjohtaja

 

 

 

Johannes Kotkavirta – propagandatoimittaja Iltasanomissa

Iltasanomien politiikan toimittaja Johannes Kotkavirran juttuja seuraamalla voi päästä jyvälle siitä, kuinka hataralla pohjalla nykymediamme uskottavuus on. Kun itseään politiikantoimittajaksi kutsuva henkilö tekee päivästä toiseen töitä ajaakseen omaa ideologiaansa ja samalla mustamaalaa niitä, jotka eivät hänen ideologiaansa sovi, voidaan kai sanoa, että objektiivisuus kärsii melkoisesti.

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentistä on tullut Johannes Kotkavirralle pakkomielle.

 

Se, miten Kotkavirta suhtautuu muihin kuin oman puolueensa (Vihreät) edustajiin tulee melko selväksi seuraamalla hänen Twitter -viestejään.

Miten Ilta-Sanomat edes kehtaa pitää tällaista henkilöä palkkalistoillaan? Toki jokaisella saa ja pitääkin olla oma näkemys asioista. Kuitenkin, jos ihminen näin selkeästi osoittaa vihaavansa tietynlaisia ihmisiä ja tiettyjä puolueita ja suorastaan ivaa heitä, ei hänen pitäisi antaa tehdä työtä politiikantoimittajana. Puolueellisuus on nimittäin hänen jutuissaan taattu.

Ajatuksia tämän hetken uutisoinnista

Ennen vanhaan uutisiin ja uutisointiin pystyi luottamaan. Uutiset perustuivat objektiivisuuteen ja hyvään journalistiseen tapaan toimia. Nykyään kaikkeen uutisointiin täytyy suhatutua suurella varauksella ja etsiä aiheesta yleensä useampia uutisia, jotta saa muodostettua edes jollakin tasolla objektiivisen näkemyksen. Tämän lisäksi tarvitsee kiinnittää huomiota siihen, mitä kukin media katsoo aiheelliseksi uutisoida. Tietynlainen “propaganda” uutisoinnissa on valitettavasti lisääntynyt huomattavasti.

Jopa suuret toimijat tuottavat näkyville sellaista uutisointia, jonka tarkoitusperiä voi vain arvailla. Otetaanpa esimerkkitapaukseksi vaikkapa Ilta-Sanomien uutisointi Yhdysvaltain presidenttiin liittyen. Donald Trump on kutakuinkin joutunut koulukiusatuksi Ilta-Sanomien hampaissa. Vai kuulostavatko seuraavat otsikot hyvältä journalismilta:

Donald Trump keinahteli ja lauloi kansallislaulua teatraalisesti – some räjähti “Kuin ekaluokkalainen” 

Sisäpiiriväitteestä kohu Yhdysvalloissa: Trump tuijottaa kylpytakissa televisiota kaikki yöt 

Poliitikkojen arvostelu on toki paikoillaan, jos heidän toiminnassaan on jotakin oikeasti huomautettavaa. Jopa Yhdysvaltain presidenttiä on saatava tarvittaessa arvostella. Mutta silloin, kun lehden uutisointi perustuu sellaisiin asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä henkilön viran hoidon kannalta, ollaan pahasti hakoteillä. Vielä pahemmin hakoteillä ollaan, kun uutisoinnin kohteena olevaa henkilöä panetellaan ja jopa puututaan hänen ulkoiseen olemukseensa. Ilta-Sanomat tekee muuan muassa Donald Trumpin kohdalla juurikin näin. Voi vain kuvitella, mitä mieltä ihmiset olisivat olleet,  jos Tarja Halosta tai Martti Ahtisaarta olisi haukuttu samalla tavalla muiden maiden lehdistön toimesta heidän virkakaudellaan.

Valitettavaa on myös se, että tällainen subjektiivinen uutisointi ei rajoitu vain Trumpiin. Moni kotimainenkin poliitikko on saanut kokea karvaalla tavalla nykyisen journalismin alennustilan.

Usko suomalaiseen valtamediaan yksinkertaisesti katoaa tällaisen uutisoinnin myötä.  Eipä kannata ihmetellä, miksi vaihtoehtoiset mediat kasvattavat suosiotaan.